Marrakech 2016

YK:n ilmastosopimuksen 22. osapuolikokous (COP22/CMP12) järjestettiin Marrakechissa Marokossa 7.-18.11.2016.

Lopputiedote

Yhteystiedot

Kepaa kokouksessa edustivat Sanna Autere ja Tuuli Hietaniemi.

Sanna ja Tuuli

 

Sanna Autere
Viestinnän asiantuntija
sanna.autere@kepa.fi
+358 50 317 6721

Tuuli Hietaniemi
Asiantuntija, ilmasto-oikeudenmukaisuus
tuuli.hietaniemi@kepa.fi
+358 50 317 6686
Twitter: @tuulihietaniemi

Taustamateriaalit

Videot

Mikä kokous?

Marrakechin COP22-ilmastokokous oli YK:n alaisen ilmastosopimuksen osapuolikokouksen 22. istunto. Osapuolikokouksia (Conference of the Parties, COP) on järjestetty vuosittain vuodesta 1995 alkaen, ja niissä arvioidaan ilmastonmuutoksen vastaisten toimien etenemistä.

Pariisin ilmastosopimus

Ilmastonmuutoksen hillinnässä saavutettiin merkittävä voitto vuonna 2015 järjestetyssä Pariisin ilmastokokouksessa (COP21). Lähes kaikki maailman maat sitoutuivat ensi kertaa taistelemaan ilmastonmuutosta vastaan. Pariisin ilmastosopimuksen (pdf) myötä maailman johtajat sitoutuivat pitämään maapallon lämpenemisen selvästi alle kahdessa asteessa ja tavoittelemaan lämpenemisen rajaamista enintään puoleentoista asteeseen.

Pariisin ilmastosopimus ratifioitiin ennennäkemättömällä vauhdilla. Ratifiointiin vaadittiin vähintään 55 sopimusosapuolta joiden päästöt muodostavat vähintään 55 prosenttia maailman päästöistä. Rajapyykit ylitettiin virallisesti 5. lokakuuta 2016 ja sopimus astui voimaan 30 päivää myöhemmin, 4. marraskuuta 2016.

Marrakech on uuden alku

Marrakechin kokous oli ensimmäinen ilmastokokous, joka järjestetään Pariisin ilmastosopimuksen voimaantulon jälkeen. Siellä päästiin sopimaan entistä tarkemmin Pariisin ilmastosopimuksen tulevasta toteutuksesta ja seurannasta. Asialistalla korkealla olivat ilmastorahoitus sekä vahinkojen ja menetysten korvaaminen kehitysmaille.

Lisätietoa kokouksesta

Marokko uskoo energiamurrokseen

Ilmastokokouksen isäntämaa Marokko on muiden Pohjois-Afrikan maiden tapaan altis ilmastonmuutoksen vaikutuksille. Huolena ovat erityisesti veden saanti ja ruokaturva, kun maatalous kärsii ilmastonmuutoksen myötä yleistyvistä sään ääri-ilmiöistä ja merenpinnan noususta.

Uhkakuvat eivät ole lannistaneet maata, vaan Marokko on nähnyt ilmastonmuutoksen mukanaan tuomassa energiamurroksessa mahdollisuuden. Kuningas Mohammed VI julkisti Pariisin ilmastokokouksessa maan kunnianhimoiset päästövähennysaikeet, joiden mukaan vuoteen 2020 mennessä maan energiantuotannosta 42 prosenttia on määrä tulla uusiutuvista lähteistä.

Marokko toimi ilmastoneuvotteluissa osana Arabimaiden ryhmää sekä kehitysmaiden ja Kiinan muodostamaa laajaa G77-ryhmää. Siinä missä moni muu Arabiryhmän jäsen yhä ajaa öljyntuottajamaiden etua, on Marokko lähtenyt tukemaan vahvasti uusiutuvaa energiaa.

Paukut on pistetty erityisesti aurinkoenergiaan. Marokossa rakennetaan parhaillaan maailman suurimmaksi tähtäävää aurinkovoimalaa, jonka ensimmänen osa Noor 1 avattiin helmikuussa.

Aurinkovoimalalla tulee olemaan valtava merkitys maalle, joka tällä hetkellä täyttää noin 97 % energiantarpeestaan fossiilisella tuontienergialla. Omavarainen energiantuotanto vapauttaa maan käyttöön huomattavasti varallisuutta, minkä lisäksi Marokko suunnittelee tulevaisuudessa myyvänsä osan tuotannosta Eurooppaan. Tämä avaa maan kehitykselle aivan uusia näkymiä.

Marokon aktiivisuus ja valtiojohdon sitoutuminen huomattaviin päästövähennyksiin on huomioitu esimerkiksi Climate Action Trackerin ylläpitämässä maalistauksessa, jossa Marokko on noussut viiden parhaan joukkoon. Sen ilmastotavoite rankattiin siis korkeammalle kuin esimerkiksi itseään ilmastopolitiikan mallioppilaana pitävän EU:n.

Kansalaisyhteiskunnan tila kapenee

Marokossa tuotetaan energiaa myös vesivoimalla, ja patohankkeiden sosiaaliset vaikutukset ovat aiheesta saaneet kritiikkiä osakseen. Kansalaisyhteiskunnan tila ei laajemminkaan ei ole järin vapaa, ja erityisesti kiistellyn Länsi-Saharan alueella vallanpitäjiin kohdistuvat mielenilmaukset tukahdutetaan helposti.

Ihmisoikeuskysymyksissä Marokko ei pääse loistamaan samalla tavoin kuin uusiutuvan energian kannattajana, ja esimerkiksi Human Rights Watch on raportoinut maassa laajalti ongelmia esimerkiksi naisten ja seksuaalivähemmistöjen asemaan liittyen.

Ilmastokokous ja sen mukanaan tuoma kansainvälinen huomio antavat myös Marokon kansalaisyhteiskunnalle tilaa nostaa esiin huolenaiheitaan.

Tuoreita uutisia aiheesta