Me välitämme -mielenilmaus 2015.
Kuva: Veikko Somerpuro

Kansalaisyhteiskunnan tila

Kansalaisyhteiskunnan tilasta puhuttaessa viitataan julkiseen tilaan, jossa käydään avointa yhteiskunnallista keskustelua ja väittelyä yhteisistä asioista, kuten esimerkiksi sosiaalipalveluista, verotuksesta tai kaupunginosan kerhotiloista.

Kansalaisyhteiskunnan tila -nimitystä käytetään myös siitä toimintatilasta, jota kansalaisjärjestöt ja kansalaisyhteiskunnan aktiivit käyttävät toimintaansa, esimerkiksi palveluiden tuottamiseen tai kehityspoliittiseen vaikuttamistyöhön.

Tila kapenee globaalisti

Viime aikoina kansalaisyhteiskunnan toimintatila on ollut uhattuna. Etenkin ihmisoikeusjärjestöt ja yhteiskunnallista muutosta ajavat toimijat ovat kohdanneet yhä enemmän rajoituksia tai sääntelyä. CIVICUSin selvityksen mukaan kansalaisyhteiskunnan tila on kaventunut 103 maassa − eli yli puolessa maailman valtioista.

Käytännössä rajoitukset ovat esimerkiksi kansalaisjärjestöjen toiminnalle asetettuja lainsäädännöllisiä tai hallinnollisia esteitä. Esimerkiksi järjestörahoitusta tai sen saamisen ehtoja on kiristetty tai julkisia kokoontumisia ja sananvapautta on rajoitettu.

Pahimmillaan kyse on poliisiratsioista kansalaisjärjestöjen tiloihin, uhkailua ja fyysistä väkivaltaa. Aktivisteja eri puolilla maailmaa on myös kidnapattu ja surmattu.