Kehitysyhteistyötilastot

Suomi on sitoutunut YK:ssa ja EU:ssa nostamaan kehitysyhteistyömäärärahansa 0,7 prosenttiin bruttokansantulosta. Tavoite lähestulkoon saavutettiin vuonna 2014, mutta vuonna 2016 tehdyt suuret leikkaukset romahduttivat tason.

Vuoden 2016 leikkaukset

Vuonna 2015 laaditun hallitusohjelman mukaan kehitysyhteistyöhön käytettäviä määrärahoja leikataan vuosittain 200 miljoonalla eurolla vuodesta 2016 alkaen. Lisäksi 130 miljoonan euron osuus lahja-avusta siirretään laina- ja pääomasijoitusmuotoiseksi ja ohjataan yritysten kautta kehitysmaihin Finnfundin kautta.

Leikkaukset kohdistuvat niin sanottuun varsinaiseen kehitysyhteistyöhön ja ovat siis suuruudeltaan 330 miljoonaa euroa. (Kehitysyhteistyön määrärahat jakautuvat varsinaiseen ja viralliseen - tai muuhun - kehitysyhteistyöhön. Ks. näiden eroa selittävä uutinen.)

Vuodelle 2016 varsinaiseen kehitysyhteistyöhön oli alunperin suunniteltu käytettäväksi noin 815 miljoonaa euroa. Leikkausten jälkeen määräraha tippuu noin 498 miljonaan euroon.

Hallitus on myös päättänyt lopettaa päästöhuutokauppatulojen ohjaamisen kehitysyhteistyöhön, mikä vähentää kehitysapuun käytettävien varojen määrää merkittävästi. Esimerkiksi vuonna 2014 päästöhuutokauppatuloja ohjattiin kehitysyhteistyöhön 69 miljoonaa euroa.

Prosentuaalisesti eniten leikataan monenkeskisestä kehitysyhteistyöstä, noin 56 prosenttia. Maa- ja aluekohtaisesta kehitysyhteistyöstä leikataan noin 37 prosenttia ja järjestöjen kehitysyhteistyöstä 43 prosenttia.

Kansalaisjärjestöjen kehitysyhteistyöhön ja kehitystiedotukseen on vuodelle 2017 varattu 65 miljoonaa euroa. Järjestöjen rahoitus pienenee 49 miljoonalla eurolla. Leikkausten vaikutuksista järjestöihin kerrotaan Kepan tuottamassa "Vähemmällä vähemmän" -julkaisussa.

Vuosien 2017–2020 budjettikehyksessä kehitysyhteistyötä leikataan lisää 25 miljoonalla eurolla vuodesta 2018 lähtien.

Suomalaisen kehitysavun historia

YK asetti vuonna 1970 teollistuneiden maiden julkisista varoista maksettavan kehitysavun tavoitteeksi 0,7 prosenttia bruttokansantulosta. Suomi ilmaisi jo silloin tukensa ja vahvisti neljä vuotta myöhemmin ensimmäisessä kehitysyhteistyön periaateohjelmassaan tavoittelevansa YK:n asettamaa rajaa.

Suomi pääsi hetkellisesti tavoitteeseen 1990-luvun alkupuolen laman siivittämänä, kun bruttokansantulo romahti. Sen jälkeen tavoitetaso notkahti alas, ja vasta viime vuosina se on uudelleen rakentunut kohti 0,7 prosentin tasoa. Vuonna 2014 käytiin hetkellisesti jo 0,6 prosentissa, kun määrärahoja jouduttiin siirtämään poikkeuksellisen paljon edelliseltä vuodelta.

Vuonna 2015 toteutuneet kehitysyhteistyömaksatukset olivat 1164,3 miljoonaa euroa, ja ne vastasivat 0,56 prosenttia bruttokansantulosta.

Vuonna 2016 aloitetut rajut leikkaukset pudottavat tason jatkossa huomattavasti alemmaksi. Ulkoministeriö arvioi, että lähivuosina kehitysavun taso tulee olemaan keskimäärin 0,39 prosenttia bruttokansantulosta.

Lisää tietoa kehitysyhteistyön historiasta saa Rauli Virtasen kirjasta "Kaivoja köyhille? Suomalaisen kehitysyhteistyön vuosikymmenet" ja Juhani Artton julkaisusta "Kohti kumppanuutta - Kuinka Suomi oppi tekemään kehitysyhteistyötä 1965-2005" (pdf).

Lähteet ja kehitysyhteistyön tilastot

Ulkoministeriö raportoi kehitysavusta vuosittain OECD:lle, ja julkaisee myös kehitysyhteistyön määrärahat -sivuillaan kattavasti tietoa Suomen avun määrästä, koostumuksesta ja kohteista.

Nopea katsaus Suomen kehitysyhteistyön määrärahoihin ja maksatuksiin vuosina 1989-2015 löytyy kehitysyhteistyön tilastot 2015 -tiedostosta (pdf).