Orankipukuinen mielenosoittaja Maailma kylässä -festivaalilla. Kuva: Rami Aapasuo / Kepan arkisto.
Kuva: Rami Aapasuo / Kepa

Yritysvastuu

Yritysten toimintatavoilla on paljon merkitystä äärimmäisen köyhyyden poistamisessa. Parhaimmillaan globaali liiketoiminta tuo kehitysmaihin pääomaa, osaamista ja työpaikkoja. Pahimmillaan piittaamaton yritystoiminta tuhoaa ympäristöä, polkee työntekijöiden ja paikallisyhteisöjen oikeuksia, kiertää veroja ja ruokkii korruptiota.


Yksityiset investoinnit köyhiin maihin ylittävät moninkertaisesti kehitysyhteistyömäärärahat. Monien maiden kansallisissa laeissa ja niiden toimeenpanossa on kuitenkin aukkoja. Kehitysmaiden hallitukset pelkäävät, että vahva ympäristö-, työ- ja verolainsäädäntö rajoittaa maan kilpailukykyä ja karkoittaa ulkomaisia investoijia. Puutteellinen valvonta puolestaan houkuttelee osan yrityksistä sivuuttamaan myös olemassa olevia sääntöjä. Vastuullisille yrityksille tämä on ongelmallista. Niiden täytyy valita kilpailijoita korkeampien kustannusten tai vastuullisuuden periaatteiden rikkomisen välillä.

Suomi on sitoutunut edistämään yritysvastuuta ja meidän tulee lainsäädännöllämme ja sen toimeenpanolla varmistaa, että suomalaiset yritykset toimivat vastuullisesti kehitysmaissa ja että julkisissa hankinnoissa huomioidaan vastuullisuus. Valtio-omisteisten yhtiöiden tulee toimia esimerkkinä ihmisoikeuksien ja ympäristön kunnioittamisessa.

Kehitysyhteistyötä kanavoidaan yhä enemmän yksityisten yritysten kautta. On ensiarvoisen tärkeää, että yritystoiminnassa, jota tuetaan kehitysyhteistyövaroin noudatetaan korkeimpia yritysvastuun standardeja. Yhteiskuntavastuun toteutumisen luotettava arviointi vaatii avoimuutta hankekohtaisella tasolla.

Katso Kepan yritysvastuukannanotot.